Tämä on yksi niistä kysymyksistä, jotka nousevat esiin aina uudestaan. “Pitäisikö vaan liikkua enemmän, niin paino tippuu?”
Tätä on meidänkin arjessa pohdittu paljon. Onko se kiinni ruoasta vai liikkumisesta vai kaisesta yhteensä, kun olotila vain jämähtää paikalleen. No, mitä on opittu? Liikkuminen on tärkeää kyllä – mutta ei pelkästään. Liikunta ei ole se ratkaisevin tekijä painon pudotuksessa, vaikka helposti niin ajatellaan.
Jokainen on varmasti joskus yrittänyt “liikkua kilot pois”. Lisätä lenkkejä, aloittaa salin, ottaa ryhtiliikkeen. Ja silti paino ei välttämättä muutu juuri mihinkään.
Liikunta kuluttaa energiaa, mutta ei niin paljon kuin kuvittelemme
On totta, että liikunta kuluttaa kaloreita, mutta usein vähemmän kuin kuvittelemme. Ihminen kuluttaa kaloreita vain olemalla paikallaankin reilusti yli 1000 kaloria vuorokaudessa. Tavanomaisella lenkkeilyllä ei ylletä lähellekään samaa.
Esimerkiksi reipas kävelylenkki voi kuluttaa ehkä 200–300 kcal ja se vastaa suunnilleen yhtä välipalaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että liikunta olisi turhaa – päinvastoin, mutta se ei yksinään useimmiten riitä painonpudotukseen, jos ruokailutottumukset eivät tue kokonaisuutta.
Yllättävä juttu: rasva ei pala pääasiassa liikunnan aikana
Tämä on ollut itselle vähän pysäyttävä ajatus, kun törmäsin siihen ensimmäistä kertaa. Usein ajatellaan, että “nyt poltan rasvaa” juuri siinä hetkessä, kun hengästyn lenkillä tai juoksumatolla. Todellisuudessa keho toimiikin toisin: Rasvaa palaa merkittävästi myös levossa – jopa suurin osa vuorokaudesta.
Liikunta kyllä käynnistää ja tehostaa tätä prosessia, mutta varsinainen rasvan käyttö energiana tapahtuu pitkälti liikunnan jälkeen ja arjessa muuten.
Tämä on tuotu esiin mm.:
- Sydänliitto: Faktoja painonhallinnasta
- YLE / Vaakakapina: Kysymyksiä ja vastauksia liikuntamääristä
- PTPaahtio.fi: Polta rasvaa levossa
- Suomenmaa: Vähennä istumista, tehostat rasvanpolttoa
Miksi liikunta silti kannattaa
Vaikka liikunta ei olekaan ”taikakeino laihtumiseen”, sen merkitys on valtava.
Liikunta voi:
- tasata verensokeria → vähemmän napostelua
- parantaa mielialaa → vähemmän tunneperäistä syömistä
- lisätä jaksamista → parempia valintoja arjessa
- parantaa unta → joka vaikuttaa suoraan painonhallintaan
Ja ehkä tärkein on se, että liikunta auttaa ylläpitämään saavutettua painoa. Tämä on asia, jonka moni huomaa vasta myöhemmin.
Entä ruokavalio?
Tässä kohtaa tullaan siihen vähän tylsään, mutta totta olevaan kohtaan: laihtuminen tapahtuu pääasiassa syömisen kautta, mutta siinäkin kokonaisuus ratkaisee.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta) korostetaan ihan perusasioita:
- säännöllinen syöminen
- riittävä proteiini
- kasvisten määrä
- energiansaannin ja kulutuksen tasapaino
Ei siis mitään mullistavaa – mutta yllättävän vaikeaa arjessa.
Kuinka paljon pitäisi liikkua?
Liikunnan terveyshyötyjen saavuttamiseksi aikuisten (18–65-vuotiaat) tulisi harrastaa viikossa
- kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2 h 30 min tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 1 h 15 min
- lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa.
Mutta ehkä tärkeämpi kysymys on, mikä määrä ja millainen liikunta on sellaista, jota jaksat tehdä oikeasti pitkään?
Liikunta ei saa olla rangaistus syömisestä, eikä sen pitäisi olla projekti jolla “polttaa kalorit pois”
Vaan ennemminkin tapa voida ja jaksaa paremmin aina, sekä keino tukea kehoa tekemään sitä, mitä toivoo.
Painonhallinta ei ole yksittäinen teko – vaan kasa pieniä, toistuvia asioita. Liikunta on yksi niistä.
