Kello tulee neljä. Suljet koneen ja ajattelet, että nyt pitäisi vielä tehdä jotain. Käydä kaupassa, laittaa ruokaa, ulkoilla, ehkä vähän siivotakin.. Mutta oikeastaan haluaisit vain olla.
Et ole kantanut mitään raskasta. Et ole juossut kilometrejä. Et ehkä ole edes poistunut työpäivän aikana kotoa ja silti olet aivan loppu. Mistä se oikein johtuu?
Fyysinen rasitus on vain yksi tapa kuluttaa energiaa. Myös ajattelu, keskittyminen, jatkuvat keskeytykset, päätösten tekeminen ja muiden ihmisten kohtaaminen kuormittavat hermostoa.
Jos työpäivä on ollut täynnä kaikkea tätä, ei ole kovin ihmeellistä, että työpäivän jälkeen ei enää huvita olla tehokas.
Työpäivä voi kuluttaa enemmän kuin huomaatkaan
Nykyinen työsi ei välttämättä näytä ulospäin raskaalta. Keho voi olla lähes paikallaan, mutta aivot eivät välttämättä ole hetkeäkään levossa.
Työpäivän aikana saatat esimerkiksi:
- keskittyä pitkään samaan asiaan
- vaihtaa jatkuvasti tehtävästä toiseen
- vastata sähköposteihin ja viesteihin
- tehdä pieniä päätöksiä kymmeniä kertoja päivässä
- seurata aikatauluja
- ratkaista ongelmia
- kuunnella muita
- yrittää muistaa asioita
- keskeyttää oman työsi muiden tarpeiden vuoksi
- pitää mielessä seuraavaa tehtävää jo ennen kuin edellinen on valmis
Yksittäinen asia ei ehkä tunnu raskaalta, mutta kun niitä tulee vastaan koko päivän ajan, kuormitusta kertyy.
Myös keskittyminen kuluttaa
Keskittyminenkään ei ole rajaton voimavara. Kun yrität saada raportin valmiiksi ja samalla Teams ilmoittaa uudesta viestistä, puhelin värähtää ja sähköpostiin tulee jotain, johon pitäisi ehkä vastata, huomio joutuu vaihtamaan paikkaa.
Sama voi toistua kymmeniä tai satoja kertoja päivän aikana. Eikä kuormitus synny vain siitä, että teet monta asiaa yhtä aikaa. Usein teet yhtä asiaa, mutta mielessä on monta muuta asiaa odottamassa vuoroaan.
“Pitäisi vastata tuohon.”
“Muista ilmoittaa tästä.”
“Palaveri alkaa puolen tunnin päästä.”
Työpäivä voi olla täynnä pieniä avoimia lenkkejä. Ja illalla ihmettelet, miksi olet niin väsynyt.
Myös ihmiset voivat kuormittaa – vaikka pitäisit heistä
Sosiaalinen kuormitus ei tarkoita sitä, että muut ihmiset olisivat rasittavia. Voit pitää työkavereistasi ja silti väsyä vuorovaikutukseen.
Palaverissa kuunnellaan, reagoidaan, puhutaan, tulkitaan muiden sanomisia ja mietitään samalla omaa vastausta. Jos työssä pitää lisäksi olla jatkuvasti tavoitettavissa, auttaa muita, ratkaista ongelmia tai kannatella tunnelmaa, työpäivän aikana voi kulua paljon sellaista energiaa, jota ei ulospäin näe.
Siksi joskus työpäivän jälkeen tekee mieli olla hetki ihan hiljaa. Onneksi se ei välttämättä ole merkki siitä, että kaipaisit vähemmän ihmisiä ympärillesi. Saatat vain kaivata hetken ilman vaatimusta reagoida mihinkään.
Kotona odottaa toinen työpäivä
Tässä kohtaa moni tunnistaa itsensä. Työpäivä ehkä loppuu, mutta päiväsi ei lopu. Edessä on kauppa, ruoanlaitto, pyykit, lasten asiat, harrastukset, koiran lenkitys, kotiaskareet ja ehkä vielä sähköpostit, joihin ei työpäivän aikana ehtinyt vastata.
Jos työpäivä on jo kuluttanut suuren osan voimista, kotiin saapuessa ei olekaan enää samanlaista kapasiteettia kuin aamulla.
Väsymys ei tarkoita, että olisit ollut tehoton
Tämä on ehkä tärkein asia muistaa: Työpäivän jälkeinen väsymys ei automaattisesti tarkoita, että työpäivä olisi mennyt huonosti.
Olet ehkä ollut koko päivän tarkkana, ratkaissut ongelmia, kuunnellut muita, tehnyt päätöksiä ja yrittänyt saada asioita eteenpäin. On aika luonnollista, että jossain vaiheessa voimavarat tulevat vastaan.
Ihminen ei ole tietokone, jonka pitäisi pyöriä samalla teholla aamusta iltaan.
Ehkä tarvitsetkin siirtymän työn ja vapaa-ajan väliin
Yksi syy siihen, miksi työpäivän jälkeen voi olla niin vaikea siirtyä vapaalle, on se, että työ loppuu kellon mukaan mutta mieli ei välttämättä lopeta samaan aikaan.
Erityisesti etätyössä raja voi olla hyvin ohut. Kone kiinni – ja yhtäkkiä oletkin kotona. Ei ole työmatkaa, jonka aikana mieli ehtisi vaihtaa vaihdetta. Siksipä työpäivän loppuun voi olla hyödyllistä rakentaa pieni siirtymärituaali.
Se voi olla esimerkiksi:
- kymmenen minuutin kävely
- suihku
- kahvikupillinen rauhassa
- työvaatteiden vaihtaminen
- pieni hetki ulkona
- musiikin kuunteleminen
- työpisteen kunnollinen sulkeminen
- puhelimen laittaminen hetkeksi pois
Siirtymän tarkoitus on vain antaa mielelle viesti: Työpäivä päättyi ja nyt ei tarvitse enää suorittaa.
Älä täytä jokaista iltaa uudella tekemisellä
Jos työpäivän jälkeen olet väsynyt, ensimmäinen ratkaisu ei ehkä ole tehokkaampi ajanhallinta. Voisiko kalenterissasi olla vaan liikaa kaikkea?
Jos jokainen ilta on täynnä harrastuksia, asioiden hoitamista, kotitöitä ja tavoitteita, palautumiselle ei jää kovin paljon tilaa. Ja palautuminen ei siis tarkoita sitä, että sinun pitäisi maata sohvalla koko ilta.
Se voi olla myös rauhallinen ruoanlaitto, kävely, saunominen, kirjan lukeminen tai puhuminen läheisen kanssa. Oleellista on, että kaikki tekeminen ei ole uutta suoritettavaa.
Entä jos olet aina aivan loppu?
Yksittäinen raskas työpäivä ei vielä kerro paljon. Jos kuitenkin huomaat olevasi jatkuvasti niin väsynyt, että työpäivän jälkeen et jaksa juuri mitään, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään kokonaisuutta.
Saatko tarpeeksi unta?
Onko työpäivissä riittävästi taukoja?
Ovatko työmäärä ja vaatimukset kohtuullisia?
Pääsetkö oikeasti irrottautumaan työstä vapaa-ajalla?
Onko arjessa aikaa, jolloin kukaan ei tarvitse sinulta mitään?
Pitkittyneen väsymyksen taustalla voi olla terveydellisiäkin syitä, joten jatkuvaa tai voimakasta uupumusta ei kannata automaattisesti selittää vain kiireellä.
Työpäivän jälkeisen väsymyksen kanssa ei tarvitse taistella
Meillä on aika vahva ajatus siitä, että vapaa-ajalla pitäisi jaksaa vielä elää täysillä, mutta entä jos joskus riittäisi vähempikin?
Entä jos työpäivän jälkeen paras asia ei olekaan uusi tavoite vaan se, että saat laskea hetkeksi hartiat alas?Työpäivän jälkeen väsymys ei aina ole ongelma, joka pitäisi ratkaista. Joskus se on vain kehon ja mielen tapa sanoa, että nyt on aika vaihtaa kierroksia.
