Kurpitsoja, kummituksia, noitia ja karkkia. Halloween tunnetaan nykyään erityisesti hauskoista asuista, koristelluista kodeista ja lasten karkkikierroksista. Monelle juhla tuo mieleen amerikkalaiset elokuvat ja näyttävät kurpitsalyhdyt. Mutta tiesitkö, että Halloweenin juuret ulottuvat paljon kauemmas Euroopan historiaan?
Juhlan taustalla on vanhoja sadonkorjuuperinteitä, kansanuskomuksia ja kristillisiä juhlapäiviä. Osa nykyisistä tavoista on saanut alkunsa Irlannissa ja Skotlannissa, mutta myös Suomessa on ollut omia samankaltaisia syksyn juhlintaan liittyviä perinteitä.
Halloweenin historia on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia. Esimerkiksi ennen kurpitsojen kaivertamista lyhdyiksi käytettiin nauriita, ja Suomessa on vietetty jo vuosisatoja kekriä, johon kuului naamioitumista, ennustamista ja kummitusmaisia hahmoja.
Kurkataanko seitsemää yllättävää faktaa Halloweenin historiasta?
1. Halloweenin juuret liittyvät muinaiseen Samhain-juhlaan
Halloweenin alkuperä yhdistetään usein muinaiseen kelttiläiseen Samhain-juhlaan, jota vietettiin erityisesti Irlannissa. Samhain liittyi vuodenkiertoon ja sadonkorjuukauden päättymiseen. Se merkitsi siirtymää kesästä talveen ja uuden vuoden alkua perinteisessä kelttiläisessä kalenterissa.
Samhainiin liittyi myös uskomuksia vainajien ja henkien liikkumisesta. Vuodenaikojen vaihtumisen ajateltiin olevan erityinen hetki, jolloin elävien ja kuolleiden maailmat saattoivat kohdata. Juhlaan kuului erilaisia rituaaleja, tulien sytyttämistä, naamioitumista ja suojautumista pahoilta hengiltä.
Halloweenin kaikkia historiallisia alkuvaiheita ei tunneta täysin varmasti, eikä nykyistä juhlaa voi suoraan pitää muinaisen Samhainin muuttumattomana jatkeena. Vuosien ja vuosisatojen aikana erilaiset perinteet ovat sulautuneet toisiinsa.
Lähteet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kekri, pyhäinpäivä ja halloween sekä Irlannin kansallismuseo, Halloweenin ja Samhainin perinteet.
2. Halloweenin nimi tulee kaikkien pyhien päivän aatosta
Halloweenin nimi ei alun perin liittynyt kummituksiin tai pelotteluun, vaan kristilliseen juhlapäivään.
Nimi Halloween tulee englanninkielisestä ilmaisusta All Hallows’ Eve, joka tarkoittaa kaikkien pyhien päivän aattoa. Marraskuun ensimmäisenä päivänä vietettiin kaikkien pyhimysten päivää eli All Saints’ Dayta. Sitä edeltävästä illasta käytettiin nimitystä All Hallows’ Eve, joka lyheni ajan myötä muotoon Halloween.
Kristinuskon levitessä Eurooppaan vanhat kansanperinteet ja kirkolliset juhlapäivät alkoivat vaikuttaa toisiinsa. Näin myös syksyiseen sadonkorjuuseen liittyneet tavat saivat uusia merkityksiä.
Halloweenin historia ei siis ole peräisin yhdestä ainoasta juhlasta, vaan sen taustalla on useita eri aikakausien perinteitä.
Lähteet: Yliopiston almanakkatoimisto – Halloween meillä ja muualla ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kekri ja halloween.
3. Ennen kurpitsoja Halloween-lyhdyt tehtiin nauriista
Tämä saattaa olla yksi Halloweenin yllättävimmistä yksityiskohdista. Perinteinen Halloween-lyhty ei alun perin ollutkaan kurpitsa, vaan nauris!
Irlannissa nauriita koverrettiin ontoksi, niiden pintaan kaiverrettiin pelottavia kasvoja ja sisälle asetettiin kynttilä. Lyhtyjä kannettiin mukana tai asetettiin ikkunoille. Niiden avulla pyrittiin luomaan pelottavaa tunnelmaa ja karkottamaan pahoja henkiä.
Irlantilaiset siirtolaiset veivät perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. Siellä nauriiden tilalle tulivat vähitellen kurpitsat. Ne olivat suuria, helpommin kaiverrettavia ja sopivat hyvin lyhtyjen valmistamiseen.
Myös Jack-o’-lantern-nimellä on oma tarinansa. Irlantilaisen kansantarinan mukaan Jack-niminen mies huijasi paholaista, mutta kuoltuaan hän ei päässyt taivaaseen eikä helvettiin. Hän joutui vaeltamaan pimeässä mukanaan lyhty, jonka sisällä paloi hiili.
Lähteet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kurpitsa ja Jack-o’-lantern ja Irlannin kansallismuseo – Ghost Turnip.
4. Myös Suomessa on ollut Halloweenin kaltaisia perinteitä
Halloween saattaa tuntua suomalaisesta tuontijuhlalta, mutta sen taustalla olevat syksyiset juhlatavat eivät ole meillekään täysin vieraita.
Suomessa on vietetty vuosisatojen ajan kekriä eli vanhaa sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhlaa. Kekriä juhlittiin, kun maatalouden syystyöt oli saatu päätökseen. Ajankohta vaihteli taloittain, eikä kekrillä ollut yhtä tarkkaa kalenteripäivää.
Kekriin kuului runsas ruokailu, juhliminen, ennustaminen ja vainajien muistaminen. Myös naamioituminen oli osa perinnettä. Kekripukit ja kekrittäret kiersivät talosta taloon erikoisiin asuihin pukeutuneina ja pyysivät kestitystä. Jos talonväki ei tarjonnut mitään, vieraat saattoivat jopa uhata rikkoa uunin!
Kekrissä ja Halloweenissa onkin paljon samankaltaisia piirteitä. Molempiin liittyvät syksy, sadonkorjuu, naamioituminen, kummitukset ja erilaiset uskomukset henkimaailmasta.
Lähteet: Talonpoikaiskulttuurisäätiö – Kekritietoa ja Helsingin kaupungin historia – Myöhäissyksyn juhlat.
5. Halloweenina ennustettiin tulevaa puolisoa
Halloween ei ole aina ollut pelkkää pelottelua ja kummituksia. Irlannissa ja Skotlannissa juhlaan kuului myös erilaisia leikkejä ja ennustusperinteitä, joiden avulla yritettiin kurkistaa tulevaisuuteen – erityisesti rakkauselämään.
Yksi tunnetuimmista tavoista liittyi omenoihin. Niitä yritettiin napata vedestä suulla tai haukata naruissa roikkuvia omenoita. Omenaleikkeihin liittyi myös uskomuksia tulevasta puolisosta ja avioliitosta.
Irlannissa Halloweenina syötiin perinteistä hedelmäkakkua nimeltä báirín breac eli barmbrack. Kakun sisään saatettiin leipoa pieniä esineitä, joiden uskottiin ennustavan löytäjänsä tulevaisuutta. Sormuksen löytyminen ennusti tulevaa avioliittoa, kun taas kolikko saattoi merkitä vaurautta. Myös kangaspalalla ja muilla esineillä oli omat merkityksensä.
Melko jännittävä tapa selvittää tulevaisuutta jälkiruoan avulla!
Lähde: Irlannin kansallismuseo – Ghost turnips, fortune-telling and Halloween traditions.
6. Halloweenia juhlittiin Suomessa jo 1950-luvulla
Halloween mielletään usein Yhdysvalloista Suomeen rantautuneeksi uutuudeksi, mutta juhlaa on vietetty Suomessa jo paljon ennen nykyistä Halloween-buumia.
Helsingissä järjestettiin Halloween-juhlia jo 1950-luvulla. Sotainvalidien veljesliiton naisjaosto järjesti naamiaisjuhlia ravintoloissa vuosina 1950–1957. Juhlissa oli muun muassa esityksiä ja tanssia.
Tämän jälkeen Halloween jäi Suomessa pitkäksi aikaa melko vähälle huomiolle. Juhla alkoi yleistyä uudelleen 1990-luvulla erityisesti amerikkalaisten elokuvien ja televisiosarjojen vaikutuksesta.
Nykyään Halloween näkyy Suomessa kauppojen koristelussa, koulujen ja päiväkotien teemapäivissä sekä erilaisissa naamiaisjuhlissa. Erityisesti lasten keskuudessa juhla on saanut oman paikkansa syksyn tapahtumien joukossa.
Lähde: Helsingin kaupungin historia – Myöhäissyksyn juhlat: kekri, pyhäinpäivä ja halloween.
7. Halloweenin ajankohta ei ole Suomessa täysin vakiintunut
Yhdysvalloissa Halloweenia vietetään aina lokakuun viimeisenä päivänä eli 31. lokakuuta. Suomessa juhlan ajankohta on hieman vaihtelevampi.
Suomessa Halloweenia ei ole merkitty viralliseen kalenteriin, eikä sillä ole pyhäpäivän asemaa. Erikoiskaupan liitto suositteli vuonna 1999, että Halloweenia vietettäisiin Suomessa kansainvälisen tavan mukaisesti 31. lokakuuta.
Käytännössä juhlaa vietetään kuitenkin eri aikoina. Osa järjestää juhlat lokakuun viimeisenä päivänä, osa pyhäinpäivän aattona tai sitä edeltävänä viikonloppuna. Kouluissa ja päiväkodeissa Halloween-teemaisia tapahtumia voidaan järjestää useiden viikkojen ajan.
Suomalainen pyhäinpäivä ja Halloween ovat myös luonteeltaan erilaisia juhlia. Pyhäinpäivään liittyy vainajien muistaminen ja rauhallinen hautausmailla vierailu, kun taas Halloween on saanut nykyisessä muodossaan karnevalistisen ja leikkimielisen luonteen.
Lähde: Yliopiston almanakkatoimisto – Halloween meillä ja muualla.
Halloweenin historia on täynnä yllätyksiä
Halloween on paljon muutakin kuin karkkia, naamiaisasuja ja kurpitsalyhtyjä. Sen taustalla on vuosisatojen aikana muotoutuneita uskomuksia, sadonkorjuujuhlia ja eri kulttuureista periytyviä perinteitä.
Vaikka nykyinen Halloween näyttää hyvin amerikkalaiselta, sen juuret ovat vahvasti Euroopassa. Samalla on kiinnostavaa huomata, kuinka paljon yhteistä Halloweenilla ja suomalaisella kekrillä on.
Ehkä seuraavan kerran kurpitsalyhtyä kaivertaessa voi muistella, että sen edeltäjä oli aikoinaan aivan tavallinen nauris!
Pieni Halloween-tietovisa:
- Mistä Halloweenin nimi on peräisin?
- Mitä vihannesta käytettiin ennen kurpitsaa Halloween-lyhtyjen tekemiseen?
- Mikä suomalainen vanha juhla muistuttaa monilta tavoiltaan Halloweenia?
- Mitä sormuksen löytyminen perinteisestä irlantilaisesta Halloween-kakusta ennusti?
Vastaukset löytyvät jutusta – mutta tiesitkö ne jo ennen lukemista?
